Ant-Man (dvd)

Ant-Man (dvd)

Henry Pym, tutummin Muurahaismies on seikkaillut sarjakuvissa jo 1960-luvulla, mutta on Suomessa julkaistuissa sarjiksissa varsin tuntematon suuruus. Ant-Man onkin yllättävä veto Marvelin elokuvauniversumissa. Ant-Manista puuttuu Marvel-elokuvien tyypillinen mahtipontisuus, on suht tuntematon supersankari ja Michael Douglasia lukuun ottamatta ilman kovaa tähtistatusta olevat näyttelijät, mutta silti leffa pärjäsi lippuluukuilla riittävän hyvin.

Ant-Man kertoo eläköityneen supersankarin (Michael Douglas) halusta siirtää manttelinsa nuoremmalle sukupolvelle. Kohdalle osuu hulttio ja varas Scott Lang (Paul Rudd), josta aletaan koulia Pymin ja tämän tyttären (Evangeline Lily) toimesta uutta supersankaria. Tästä starttaavat tyypilliset kasvutarinan kliseet, mutta ne nyt vaan kuuluvat asiaan. Tottakai mukana on suuren teknologiayrityksen (josta Pym on saanut kenkää) paha pomo, joka haluaa käyttää Pymin keksintöä pahoihin tarkoituksiinsa.

Paul Rudd on taitava koomikko, sen jokainen hänen leffojaan nähnyt tietää, mutta mieheltä taipuu hyvin myös toiminnallisempi seikkailumeininki, jota Ant-Man edustaa. Leffa on ehdottomasti hauskin, tunnelmaltaan rennoin ja piristävän erilainen Marvel-julkaisu ja oikein toimiva uuden hahmon lanseeraus. Michael Douglas on sopiva isähahmo taustalla ja Evangeline Lillykin menettelee. Muille näyttelijöille ei sitten ole paljon jätetty. Nykyteknologian aikana enää mielikuvitus on rajana ja tehosteet ovat näyttävän näköistä työtä ja ruudulla on välillä hyvinkin kekseliästä nähtävää. Leffa olisi varmasti mielenkiintoista katsottavaa 3D-versiona. Ant-Man on sopivan kevyttä lauantai-illan viihdettä.

Ant-Man nähdään parin vuoden päästä seuraavassa soololeffassaan, mutta hahmo on myös mukana tällä hetkellä elokuvateattereissa pyörivässä Captain America : Civil War -elokuvassa.

JO

Kajaanin kaupunginkirjaston lukupiiri - syksy 2016

Syksyllä luemme ensin professori Keijo Korhosen muistelmia ja leikkaamme sitten lähes sata vuotta taaksepäin venäläisen kirjailijan Maksim Gorkin lapsuuteen. Molemmat kirjailijat ovat kirjoittaneet trilogian kasvustaan yhteiskunnalliseksi keskustelijaksi. Kolmanneksi palaamme taas Suomeen, Matti Pulkkisen esikoisteos kertoo maaseudun murrosvuosista 1960-luvulla. 



ke 21.9.2106 klo 17
Keijo Korhonen: Poika
WSOY, 2001. – 149 s.
Tekijä kertoo pikkupojan muistikuvina, miten vuosina 1939–1945 sotien sekä puutteen ajan suuret tapahtumat heijastuivat syrjäisen kainuulaiskylän elämään. Kirja on samalla kunnianosoitus sille suomalaiselle aikuisväestölle, joka kesti vaikeat ajat kuusi vuosikymmentä sitten.
Teoksen jatko-osa Koulukas kertoo kouluvuosista 1945-1953 Kajaanissa. Kolmas osa on nimeltään Ruotumies, siinä seurataan opiskeluaikoja sekä kerrotaan diplomaatin ja ministerin tehtävistä.


ke 12.10.2016 klo 17
Maksim Gorki: Lapsuuteni
Teos ilmestyi ensimmäisen kerran suomeksi 1944 kääntäjänä Heikki   Välisalmi ja kustantajana Työväen sivistysliitto. Ilmestynyt myös Tammen kustantamana sarjassa Kurki-kirjat, suomennos Juhani Konkka.
Tämä kirja kuuluu venäläisen realistisen romaanin merkittävimpiin teoksiin. Se on Maksin Gorkin (1868-1936) omaelämäkerrallisen trilogian ensimmäinen osa. Trilogian myöhemmät osat ovat Maailmalla ja Nuoruuteni yliopistot.
Aleksei joutuu muuttamaan isoisän ja isoäidin taloon, kun hänen isänsä kuolee. Myös äiti loittonee Aleksein elämästä, jonka keskipisteeksi tulee paljon kokenut ja paljon kärsinyt isoäiti. Hänen rakkautensa ja hänen värikkäät kertomuksensa ja satunsa tuovat lämpöä siihen ankeuteen, joka isoisän talossa vallitsee.


ke 16.11.2016 klo 17
Matti Pulkkinen: Ja pesäpuu itki
Gummerus, 1977. – 326 s.
Esikoisteoksessaan Matti Pulkkinen kertoo pohjoiskarjalaisesta kyläyhteisöstä ja sen asukkaista 1960-luvulla. Kyläläisten elämä häineen, hautajaisineen ja arkisine askareineen on nykypäivää, johon menneisyys kietoutuu läheisesti. Kylä elää muutosten aikaa. Meneillään on yhteiskunnan rakennemuutos; väki siirtyy kaupunkeihin ja maaseutu autioituu, kun nuoriso muuttaa Helsinkiin ja ikäihmiset vanhainkotiin.
(takakannesta)
”Hauska, kipeä, huikea kirja: Romaani Koppelon kylästä, sen loistoajoista ja kuolemasta, hurja kertomus Suutaristen mahtisuvusta ja vähäisistä Kareisista, loitsu ja manaus, joka näyttää miten ihmiset voivat tehdä toisilleen hyvää ja pahaa.” (Mervi Koski/ Sanojen aika)

ke 14.12.2016 klo17
Olli Jalonen: Poikakirja


Otava 2010. - 256 s.
Olli on tavallinen kansakoulupoika, joka lukee Pikku Jättiläistä, pelaa Fortunaa ja rakentelee kaverien kanssa omatekoisia pommeja. Sisaria on neljä, Anna-Liisa ja kaksoset ovat vanhempia, Pieni vuoden nuorempi. Pieni ei käy koulua ja on erilainen kuin muut. Kuusikymmenluvun todellisuuteen kuuluvat jatkosodan arvet yhtä itsestään selvästi kuin Animalsin House of the Rising Sun. Suurvaltojen Mars-lennot muovaavat poikien tajuntaa siinä missä opettajan Suur-Suomi-fantasiat. Koulupojan yhtä aikaa universaaliin ja aikaan sidottuun maailmaan kuuluvat niin tytöt ja rakkaus kuin välituntien armoton kenttäoikeus. Linja-autossa matkaa näyttelyvalas, haudat sortuvat sorakuoppaan. Kaikki on totta ja läsnä, eikä salaisuuksia paljasteta kenellekään. Olli Jalonen piirtää herkkien, latautuneiden yksityiskohtien kautta kuvaa Suomesta vanhan ja modernin leikkauspisteessä. (Sini Kiuas/ Sanojen aika)


Kirjoista ja kirjailijoista voi lukea lisää Kirjasammosta
http://www.kirjasampo.fi

Kirjaston lukupiiriin ovat tervetulleita kaikki, jotka haluavat keskustella kirjoista tai kuunnella kirjojen innoittamaa keskustelua.


Lisätietoa: Leena Marja Tikkanen
kaupunginkirjasto@kajaani.fi

Meg Rosoff: Poikkeustila

Meg Rosoff: Poikkeustila. Suom. Terhi Leskinen. Otava 2005.

Ruotsissa jaetaan vuosittain maailman suurin lasten ja nuorten kirjallisuuspalkinto Astrid Lindgrenin muistopalkinto. Tämänvuotinen voittaja on amerikkalainen kirjailija Meg Rosoff. Hänen suomeksi julkaistu teos Poikkeustila on vaikuttava kuvaus maailman laajuisesta sodasta 2000-luvulla ja nuorten selviytymisestä sodan jaloissa. Teos on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja ja vuonna 2013 teoksesta tehtiin elokuva How I live now.

15-vuotiaan newyorkilaisen Daisyn äiti on kuollut ja isä on löytänyt uuden vaimon, joka ei miellytä tytärpuolta. Niinpä Daisy muuttaa kesäksi Englantiin Penn-tätinsä maatilalle neljän serkkunsa, kolmen pojan ja yhden tytön luo. Täti lähtee muutamaksi päiväksi Osloon rauhanneuvotteluihin liittyvälle työmatkalle ja serkukset jäävät taloon keskenään. Sitten tulee sota. Vihollisjoukot miehittävät maata; Lontoossa räjähtelevät pommit; lentokenttiä suljetaan eikä Penn-täti pääsekään palaamaan kotiin. Nuoret pärjäävät keskenään hyvin siihen saakka, kunnes heidän talonsa otetaan armeijan käyttöön ja heidät erotetaan toisistaan eri puolille maata. Daisy ja nuorin serkku Piper näkevät sodan raakuuksia, joutuvat pakenemaan niiden tieltä ja lähtevät lopulta etsimään poikia maatilalta pitkän ja vaikean matkan takaa. Maatila löytyy, mutta se, mitä siellä on tapahtunut, järkyttää tyttöjä. Poikia sieltä ei löydy ja tytöt palaavat lopulta hylättyyn kotitaloonsa, josta Daisy tempaistaa yhtäkkiä takaisin kotiinsa New Yorkiin. Vuosia myöhemmin Daisy palaa Englantiin selvittämään serkkujensa ja erityisesti hänelle rakkaaksi muodostuneen Edmondin kohtaloa.

Kirjassa kuvataan sodan vaikutusta siviilien elämään: sähkön jakelun katkeamista, ruoan ja lääkkeiden puutetta, tiedonkulun ja viestiyhteyksien puutetta, ihmisten joutumista erilleen toisistaan. Kirja ravistelee ajattelemaan tilannetta, jossa paljoa sellaista, mitä me pidämme itsestäänselvyytenä, ei yhtäkkiä olekaan. PA