Koulun laulutunnilla

Pajamo, Reijo Koulun laulutunnilla : tietoa vanhoista koululauluista
Repale-Kustannus 2013

Koulun laulutunnilla –kirjassa esitellään perinteisiä koululauluja. Ne on jaettu isänmaallisiin lauluihin, juhla-aikain lauluihin, vuodenaikoihin, luontoon ja hengellisiin lauluihin. Lauluesittelyissä kerrotaan niiden tekijöistä ja syntytaustoista sekä alkuperäisistä teksteistä.

Kainuulaisista tekijöistä kirjassa on Ilmari Kiannon Nälkämaan laulu ja Tiu tau tilhi. Kiannon tuotantoon sisältyy runsaasti myös luontoaiheisia runoja, joista kirjassa on runo Ne leimuaa, ne loimuaa eli Revontulten leikki.

Kirja on jatkoa Pajamon aiemmin ilmestyneelle teokselle Lehti puusta variseepi, jossa myös esitellään vanhoja koululauluja. Pajamo mainitsee, että laulamisella ei ole enää koululaitoksessa samaa asemaa kuin ennen, mutta se ei ole vähentänyt koululaulujen arvostusta. Viime vuosina koululauluille on löydetty uutta käyttöä mm. muistisairaiden hoitokeinona. Esim. Miina Sillanpää säätiö on käynnistänyt ”Muistaakseni laulan”-projektin. Se perustuu tutkimukseen, joka osoitti laulamisen parantavan muistamista ja mielialaa sekä tietoisuutta ympäristöstä.

Tämä laulukirja onkin oiva apu vanhemmalle väestölle muistin virkistämiseksi ja vanhojen aikojen muisteluun musiikin keinoin. (HH)

Jörn Donner: Mammutti, tai Jörn Donnerin jälkeenjääneet tekoset

Mammutti, tai Jörn Donnerin jälkeenjääneet tekoset : pahoinvoinnin historiaa Suomessa. Ensimmäinen osa Tekijä: Donner, Jörn, suomentanut: Kari Koski. - Kustantaja: Helsingissä : Otava, 2013, 1084 s., 47 kuvas.

Mammutti sisältää muistelmia, aikaisemmin julkaistuja tekstejä ja lyhyitä päiväkirjamerkintöjä. Minäkertojan lisäksi puheenvuoron saavat J ja Frerdric Kock, kuvitteellinen toimittaja.

Kirja painaa, sitä pitää lukea istuen, etenen hitaasti. Katkelmallisuudesta johtuen tekstiin pitää paneutua, mutta se on palkitsevaa. Donner on työnarkomaani, joka on koko ajan liikkeessä, ihmissuhteesta toiseen, maasta toiseen, ammatista toiseen.

Hän haluaa ärsyttää, mutta muistaa itseensä kohdistuneet arvostelut. Kadehtiikin. Piirtää hienoja henkilökuvia, kertoo tapaamisista ja tapahtumista. Naisia on paljon, mieluiten jossain kauempana.

Jörn kirjoittaa ja kalastaa intohimoisesti jo lapsena. Isä on kuollut, äiti sairastaa ja asuu kaupungissa, yhteyttä pidetään kirjeitse. Nuoren Jörnin ja äidin välinen kirjeenvaihto on kiehtovaa ja koskettavaa luettavaa.

Jörn Donner seuloo papereitaan ja polttaa niitä, kirjoittamista hän ei halua lopettaa. Terveystarkastuksista hän hakee todistetta, että hän jaksaa, jaksaa. Toinen osa? Tulee mieleen Eino Leino
“Ah, painuva päivä, ma aamusta aloin / jo lapsena leimusin, nuorena paloin, / mut tahtoni vielä ei tuhkaksi tulla, / jos vielä on valkeutta sulla!”

Yöpöydälle suosittelen: Olof Lagercrantz: Lukemisen ja kirjoittamisen taidosta. 1986. 91 s. (lmt)

Elina Rouhiainen: Kesytön

Elina Rouhiainen: Kesytön. Susiraja 1. Tammi 2012.

Kesytön on nuorten fantasiaromaani, joka sijoittuu Kainuuseen. Tekijä on nuori helsinkiläinen esikoiskirjailija. Kirjan päähenkilö lukioikäinen Raisa menettää yksinhuoltajaäitinsä liikenneonnettomuudessa.

Raisan lähimmäksi sukulaiseksi osoittautuu äidin synnyinseudulla Kainuun Hukkavaarassa elävä Jaska-eno, jota Raisa ei ole aiemmin tiennyt olevan olemassakaan.

Koska äidin menneisyys kiinnostaa Raisaa, hän muuttaa Jaska-enon luo, aloittaa lukion pienellä kainuulaispaikkakunnalla ja törmää outoihin ilmiöihin. Pikku hiljaa Raisalle paljastuu, että suurin osa kyläläisistä on puoliksi ihmisiä ja puoliksi susia. Raisa saa ystäväkseen Nikon, jonka kanssa hän voi jakaa kokemuksiaan. Hän kohtaa hämmentävän siniset silmät omaavan Mikaelin, jonka katse on vähällä viedä jalat alta. Mikael vain on varattu. Hänen tyttöystävänsä on ihmissusi ja yhteisöllä on odotuksia heidän suhteensa, mutta Mikael ja Raisa löytävät toisensa. Yhteisö ei kuitenkaan katso heidän yhdessäoloaan hyvällä ja Raisa tuntee olonsa uhatuksi. Törmäyksiltä ei vältytä ja Raisa löytää itsestään piirteitä, jotka osoittavat hänenkin omaavan yliluonnollisia kykyjä.
Kirjailija Elina Rouhiainen ilmoittaa erikoisalakseen paranormaalin romantiikan. Fantasiakirjoja nuorille ilmestyy runsaasti, mutta kotimaisena ja Kainuuseen sijoittuvana tämä sarja on tervetullut. Sarja on paitsi romanttinen myös vauhdikas ja jännittävä. Juonen kehittely on sen verran monipuolinen, että jännitystä riittää tuleviinkin sarjan osiin. Rouhiainen suunnittelee tekevänsä susiraja-sarjasta neliosaisen. Sarjan toinen osa Uhanalainen on ilmestynyt kesällä 2013 ja kolmas osa on työn alla. PA